Väylänvarren plokit ja plokkaajat
Molen poka hommannu uuven kameran ko kaikki sukulaisekki ovva ostahneet hienot kamerat ja ko mulla oli jo seittemän vuotias pokkarikamera. En sunkhaan mie mithään kilpavarustelua ko johan soli aikaki hommata vähän parempi kamera, koi koskaan tiä vaikka tulis ammattilainen ko vain on kunnon kamera millä ottaa ammattilisen kuvia. Nytten mie hommasin semmonen bridge-kameran, joka ei ole semmonen täysiverinen järjestelmäkamera, mutta siinä on vähän niinkö taskukameran ja järkkärin hyviä ja huonoja puolia sopevasti Mie ko hain sen postista, niin hääty Korvassa pysähtyä ja kuata jouttenia ja paria poroaki ko siihen somasti sattuivat. Hääty kyllä ottaa älykhäälä toiminola ko ei tajunu mithään niistä käsisäätöhommista. Lauvantaina päätin sitte että...

Molen monta vuotta hunteerannu, mikä asia minua vois kiinnostaa niin kovasti, että oottaisin innola työpäivän loppumista, että pääsis sitä kiinnostavvaa asiaa tekheen. Jokku tykkäävä käsitöistä ja oottava sormet syyhyten, koska pääsevä jatkahmaan tikkurin tekoa ja joilaki on fitnesharrastus eli muu reenaus. Mie olen ootellu ja hunteerannu, että kyllä se vielä jonaki päivänä loksahtaa mullaki palaset kohihleen ja mieki löyän jotaki innostavaa touhuamista. Töitten jälkhiin mie ruukasin tulla kotia ja istuin Facebookissa pellaamassa kompiaisipeliä. Mie olin kaikkia Facebookkikavereitaki niin paljon eelä pelissä, että sain ylhäsessä yksinäisyyessä yhistellä kompiaisia ja se se vasta oli tylsää. Nyt minusta tuntuu, että nyt molen sen innostavan...

Nyt olhaan taas kotona ja loma on lusittu, jalat huutaa vieläki armoa ko tuli reisunpäälä käveltyä niin paljon. Hyä oli matka, paljon on nähty niin historiaa, kulttuuria, taijetta ko elämääki. Jos sie halvaat lukea eka osan tarinasta ensin niin klikkaa tästä. Palluumatka alko sillä että piti herätä jo yölä kahen jälkhiin, syöthiin nopeasti ja sitte laukkujen kanssa ryysätä kapheita rappuja pitkin alas etukätheen tilatulle taksile. Sielä se kehittyvien maitten vanhemman sortin Fiiatti-taksi jo oottiki, kuski heitti laukut perhään ja met takapenkile köytimä ittemä vöihin. Aina mie tietenki laitan vyöt pääle olipa kyyti mikä tahansa, mutta ko mie olen nähny Istanbulin liikennettä...
Kotamikko lähti käyhmään vähän maailmalla ko innostu netistä kattohmaan lentojen ja kestikievareitten hintoja. Mie lähin sitte toista kertaa yhteen kovin issoon suurkaupunkhiin, joka on aivan Euroopan ja Aasian rajala ja mie kirjotan tätä nytten sieltä, eli Istanbulista tietenki. Molen käyny täälä melko tarkhaan kerran 10 vuotta sitte ja molenki sanonu että täälä häätyy jokhaisen käyvä ennenkö heittää lusikan nurkhaan ja oikasee ketarat, minun hääty nyt käyä ainaki kahesti ja riittäs täälä nähtävää vielä uuvelekki kerrale. Tänne kannattaa varata kaksi viikko alkhuunsa jos aikoo jotaki ehtiä näkehmään. Nyt olen vain 12 päivää ko mukamas aattelin että se riittää. Mutta menhäänpä asiaan ja alotethaan...
By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://vaylanvarsi.net/