Väylänvarren plokit ja plokkaajat

Mistä on tapahtumat tehty? No talkootyöstä ja vähäsestä rahasta. Harvassa tahtoo olla meän perälä tapahtumat mikkä elis lipputuloila niin että esiintyjät saisit reilua korvasusta saati järjestäjätki vielä jotaki korvausta. Eipä se on se mukava tehä yhessäki ja pistää pieniki panos johonki josta on iloa niin ittele ko muilekki. Ennen aihaan sitä oli talkoita enemmänki ja ihmiset lähtiväkki aphuun helpommin, mutta nykyhään moni ei kehtaa lähteä mihinkhään mistä ei rahhaa saa. Työttömien häätyy vissiin pian varoa mihin mennee talkoissiiin, ettei sitä katota peräti työksi ja katkasta korvausten maksu... no tuo taitaa olla vähän harvinaisempaa senthään. Verottajaki on välhiin ollu kiinostunu talkoista, että josko mahollisesta talkoosapuskastaki...

Huija, tänhään mie suivaannuin. Molen ollu yhessä Facebook-ryhmässä, jonka kuvvaus kertoo että ryhmä on semmonen kieltä koskeva ja jos joku alkaa houraahmaan sielä, niin semmonen heitethään poijes porukasta. No mistäs sielä sitte praatithaan, no siittä kielestä ja sen ympärillä olevista asioista, mutta aika suosittuna aiheena välhiin nostethaan ylös yhen aktiivin toimesta tarinaa kuinka turvapaikanhakijat, pakolaiset ja ilmesesti siis myös maahanmuuttajat ovva pahat mielessä ja saavat kuulema kaiken. Sitten toethaan, että en ole rasisti mutta.... Molen sen verran ollu varphaihlaan sen asian kansen ko minusta net puhheet eivät siihen ryhmään sovi ollenkhaan ko sen ryhmän kuvvauski antaa ymmärtää, että sielä praatittais niinkö sen kielen asemasta, itte...

Molen poka hommannu uuven kameran ko kaikki sukulaisekki ovva ostahneet hienot kamerat ja ko mulla oli jo seittemän vuotias pokkarikamera. En sunkhaan mie mithään kilpavarustelua ko johan soli aikaki hommata vähän parempi kamera, koi koskaan tiä vaikka tulis ammattilainen ko vain on kunnon kamera millä ottaa ammattilisen kuvia. Nytten mie hommasin semmonen bridge-kameran, joka ei ole semmonen täysiverinen järjestelmäkamera, mutta siinä on vähän niinkö taskukameran ja järkkärin hyviä ja huonoja puolia sopevasti Mie ko hain sen postista, niin hääty Korvassa pysähtyä ja kuata jouttenia ja paria poroaki ko siihen somasti sattuivat. Hääty kyllä ottaa älykhäälä toiminola ko ei tajunu mithään niistä käsisäätöhommista. Lauvantaina päätin sitte...

Autot, joilekki kovin tarpheellisia värkkiä, niilä ajethaan töihin, työajoa, ajethaan hoitahmaan asioita ja jokku ajjaa välhiin sekuvainki. Oos sulla semmonen auto, jonka ko starttaa, niin se saattaa ottaa useamman minuutin ennenkö se reagoi mihinkhään muuhun asihaan? Mittarissa vain viisari pyörii ympyrää eikä vaikuta vatkata vaihekeppiä tai mithään kaasua painaa, auto ei reagoi tai saattaa tehä toimet vasta mahottomalla viihveelä, mittari vain pyörii ja pyörii ja moottori ilosesti hyrisee. Mitä pitemphään sie olet auton omistanu niin tämä aika vain tuntuu jatkuvan aina vain pitemphään, eikä se vain tunnu siltä. No älä huoli, lopulta ko mittari on lopettanu ittekseen pyörimisen, niin mittaritaulun alareuhnaan syttyilee pieniä...

  Molen monta vuotta hunteerannu, mikä asia minua vois kiinnostaa niin kovasti, että oottaisin innola työpäivän loppumista, että pääsis sitä kiinnostavvaa asiaa tekheen. Jokku tykkäävä käsitöistä ja oottava sormet syyhyten, koska pääsevä jatkahmaan tikkurin tekoa ja joilaki on fitnesharrastus eli muu reenaus. Mie olen ootellu ja hunteerannu, että kyllä se vielä jonaki päivänä loksahtaa mullaki palaset kohihleen ja mieki löyän jotaki innostavaa touhuamista. Töitten jälkhiin mie ruukasin tulla kotia ja istuin Facebookissa pellaamassa kompiaisipeliä. Mie olin kaikkia Facebookkikavereitaki niin paljon eelä pelissä, että sain ylhäsessä yksinäisyyessä yhistellä kompiaisia ja se se vasta oli tylsää. Nyt minusta tuntuu, että nyt molen...

Nyt olhaan taas kotona ja loma on lusittu, jalat huutaa vieläki armoa ko tuli reisunpäälä käveltyä niin paljon. Hyä oli matka, paljon on nähty niin historiaa, kulttuuria, taijetta ko elämääki. Jos sie halvaat lukea eka osan tarinasta ensin niin klikkaa tästä . Palluumatka alko sillä että piti herätä jo yölä kahen jälkhiin, syöthiin nopeasti ja sitte laukkujen kanssa ryysätä kapheita rappuja pitkin alas etukätheen tilatulle taksile. Sielä se kehittyvien maitten vanhemman sortin Fiiatti-taksi jo oottiki, kuski heitti laukut perhään ja met takapenkile köytimä ittemä vöihin. Aina mie tietenki laitan vyöt pääle olipa kyyti mikä tahansa, mutta ko mie olen nähny...